Tällä kertaa valitsin kirjan pelkän nimen - sekä teoksen että tekijän - perusteella enkä tiennyt lainkaan mitä on odotettavissa. Takakannen esittely toki antoi osviittaa jo siihen suuntaan, että mikään kevyt veijaritarina tai dekkari ei ainakaan olisi kyseessä. Kirja kertoo suomalaisen naisen ja egyptiläisen miehen - Anun ja Ismaelin - rakkaustarinan. Lukijaa kuljetetaan monitasoisessa ja hyvin lyyrisessä kerronnassa, jossa palataan aina alkuun, Ismaelin ja Anun ensitapaamiseen egyptiläisessä junassa kauan sitten. Ismael kuorii appelsiinin spiraalin muotoisesti ja pujottaa kuoren ranteeseen, Anu puolestaan leikkaa hedelmän kätevästi neljään viipaleeseen. Kirjan päähenkilön ja kertojan koko elämä on oikeastaan valintaa spiraalin ja lohkon - järjen ja uskon - harkitsevaisuuden ja tunteiden mukana elämisen - välillä. Kertoja ei haluaisi tehdä tätä valintaa, hän haluaisi saada molemmat. Ja vaikka kirjassa ei ole varsinaisesti juonta, se on menneisyydessä olevan kertomista ja erilaisten mahdollisten maaimojen kuvaamista, kirjan lopussa kertoja päättääkin, että hän haluaa molemmat. Hänessä on sekä äitiä että isää.
Kieli on hyvin rikasta, se vie lukijansa mukaan heti ensimmäisistä sivuista alkaen. Kerrontatyyli saattaa kuitenkin tuntua raskaalta, varsinkin jos lukija koittaa etsiä tekstistä tarinaa ja juonta. Niitä ei varsinaisesti ole, vaan kysymys on erilaisista näkökulmista, erilaisista asemista auringon alla; Ismaelin ja Anun kohtaaminen ja rakkaustarina kerrottuna yhä uudelleen. Juuri sen epätavallisuuden ja perinteistä kerrontaa haastavan otteensa vuoksi tämä kirja kuitenkin kannattaa mielestäni lukea.
- Jari
Muualla sanottua:
Erikoisinta Auringon asemassa on sen rakenne. Kirja kiertyy spiraalimaisesti aina takaisin Anun ja Ismaelin ensitapaamisen yhteyteen. Muutenkin tekstissä on toistoa, joka antaa sille rytmin. Tajunnanvirtamainen, pitkistä lauseista koostuva kokonaisuus muodostaa kuin yhden pitkän runoelman, joka palaa jatkuvasti samaan teemaan. Muistot ja nykyisyys ovat samaan aikaan läsnä, vaikka ymmärrys kasvaakin loppua kohden. Suosittelen kirjaa kaikille, jotka ovat kiinnostuneita erilaisista kulttuureista ja identiteeteistä. Toisaalta teos on kuin toisesta maailmasta tullut tuulahdus, jonka rytmin voi antaa viedä ja samalla paeta syksyistä räntäsadetta melonien ja mangojen katveeseen.
Kirjavinkit.fi
Erikoisinta Auringon asemassa on sen rakenne. Kirja kiertyy spiraalimaisesti aina takaisin Anun ja Ismaelin ensitapaamisen yhteyteen. Muutenkin tekstissä on toistoa, joka antaa sille rytmin. Tajunnanvirtamainen, pitkistä lauseista koostuva kokonaisuus muodostaa kuin yhden pitkän runoelman, joka palaa jatkuvasti samaan teemaan. Muistot ja nykyisyys ovat samaan aikaan läsnä, vaikka ymmärrys kasvaakin loppua kohden. Suosittelen kirjaa kaikille, jotka ovat kiinnostuneita erilaisista kulttuureista ja identiteeteistä. Toisaalta teos on kuin toisesta maailmasta tullut tuulahdus, jonka rytmin voi antaa viedä ja samalla paeta syksyistä räntäsadetta melonien ja mangojen katveeseen.
Kirjavinkit.fi
Kommentit
Lähetä kommentti