Arviot.net

  Anja Erämajan esikoisromaani "Imuri" (2019) on tiivis ja omaperäinen kuvaus nykyajan naisen arjesta, jossa yhdistyvät kevytyrittäjyys, perhe-elämän haasteet ja henkilökohtaiset paineet. Teos seuraa kolmen päivän ajan Kristiinaa, joka tasapainoilee työn, perheen ja omien tarpeidensa välillä.  Erämajan tausta runoilijana heijastuu teoksen kieleen: kieli on tiivistä, runollista ja monimerkityksellistä. Lyhyet luvut ja ytimekkäät lauseet antavat tekstille rytmiä, joka muistuttaa runoutta. Assosiaatiot ja ajatuksenvirta vievät kerrontaa eteenpäin.  Teoksen rakenne on napakka: arkisten esineiden mukaan nimetyt luvut ja dialogit siskosten välillä äidin kuoleman jälkeen luovat kokonaisuuden, jossa arki ja elämän suuret muutokset sekoittuvat luontevasti. Tämä korostaa elämän monimuotoisuutta ja arvaamattomuutta. "Imuri" on sekä hauska että koskettava teos, joka tarjoaa vertaistukea monelle samassa tilanteessa olevalle. Se on onnistunut siirtymä runoudesta proosaan ja o...

  Musiikkiurastaan (mm. Ultra Bra) kenties paremmin tunnetun Terhi Kokkosen esikoisromaani "Rajamaa"on tiivis psykologinen teos, joka pureutuu parisuhteen dynamiikkaan ja vallankäyttöön eristyneessä ympäristössä. Tarina seuraa Karoa ja Ristoa, avioparia, joka joutuu auto-onnettomuuden jälkeen jäämään Lappiin ylelliseen Arctic Mirage -lomakeskukseen toipumaan. Tässä eristäytyneessä ympäristössä heidän suhteensa jännitteet nousevat pintaan. Kokkosen kirjoitustyyli on napakkaa ja tiivistä, mikä välittää tehokkaasti tarinan painostavan tunnelman. Hän ei sorru yliselittämään, vaan antaa lukijan tehdä omat johtopäätöksensä hahmojen motiiveista ja teoista. Tämä lähestymistapa luottaa lukijan kykyyn tulkita tarinaa ilman liiallista ohjailua.  Romaanin aloituslause on erityisen vaikuttava ja herättää heti lukijan mielenkiinnon: "Kun Karo on tappanut Riston, hän nousee veren sotkemalta lumelta." Tarina käsitteleekin syvällisesti parisuhteen kipukohtia ja mahdollisesti myös ...

  Suvi Rimpiläisen uusi novellikokoelma oli ollut lukulistalla jo tovin. Hyvässä muistissa on jo aiemmin lukemani Hiljaiset hiihtäjät , jonka novellien yhteinen - tosin melko löyhä - nimittäjä oli pieru.  Sama rempseä tyyli jatkuu. Teksti on rehellisesti pohjoisen suomen murteella kirjoitettua elävää ja vilkasta dialogia. Tällä kertaa tarinoiden yhteinen nimittäjä on autioituva maaseutu. Jonkinlainen ilkikurisuus on tässä teoksessa käsinkosketeltavaa, mikä ainakin minulle on ihan mukava tarttumapinta. Hahmot ovat akkoja ja ukkoja, jössiköitä, emäntiä ja isäntiä. Tosin mukana on kyllä nuorisoakin, joka vaikuttaa olevan varsin samanlaista niin Helsingissä kuin maallakin. Sisältö on rikasta ja ennen kaikkea mielikuvituksellista. Tarinat ovat sopivan kokoisia ja niihin on helppo samaistua. Kielellistä taituruuttakin löytyy, vaikka tässä tapauksessa murteellisuus viekin ehkä lukijan päähuomion. Voin kuitenkin turvallisin mielin sanoa, että tämä kirja oli erittäin miellyttävä lukuko...

 "Uinuvat jättiläiset" on kanadalaisen kirjailijan Sylvain Neuvelin kirjoittama science fiction -romaani, joka on Themis-kansiot-sarjan ensimmäinen osa. Kirja julkaistiin alun perin vuonna 2016, ja se on käännetty suomeksi vuonna 2017 Tarina alkaa, kun 11-vuotias Rose löytää valtavan metallisen, valoa hohtavan käden maahan kaivetusta montusta. 17 vuotta myöhemmin aikuiseksi kasvanut Rose kokoaa tiimin etsimään lisää metallisia "ruumiinosia" eri puolilta maailmaa. Löydetyistä osista muodostuu jättiläismäinen patsas, jonka alkuperää ja käyttötarkoitusta tiimi pyrkii selvittämään Kirjassa on heti yksi seikka, joka mielestäni onnistuneesti erottaa sen suurimmasta osasta perinteistä kaunokirjallisuutta: koko tarina on toteutettu haastattelupöytäkirjoina, joissa haastattelijan roolissa oleva henkilö edustaa tavallaan kirjan toista päähenkilöä, Rosen ohella. Tämä on vallan nerokas kerrontatapa, johon en ole törmännyt koskaan aikaisemmin. Ongelma on vain, että kirjan p...

Päätin tällä kertaa tarttua kirjaan, jota pidetään eroottisena teoksena. Tämä tyylilaji on itselleni ehkä kaunokirjallisuuden lajeista kaikkein vierain, joten ajattelin, että sitäkin pitänee kokeilla. Norwegian Wood oli Haruki Murakamin kansainvälinen läpimurtoteos, joka on koskettanut lukijoita ympäri maailmaa. Se on saanut kiitosta siitä, miten se kuvaa nuoruuden ja aikuisuuden rajapintaa sekä rakkauden monimutkaisuutta. Teos on herkkä ja melankolinen romaani nuoruudesta, rakkaudesta ja menetyksestä 1960-luvun Tokiossa. Tarina seuraa Toru Watanaben opiskeluvuosia, kun hän yrittää löytää tasapainon kahden hyvin erilaisen naisen, Naokon ja Midorin, välillä. Teoksen tunnelma on haikea, ja Murakamin taitava kerronta yhdistää teemoja kuten elämä ja kuolema, mielenterveys ja ihmissuhteiden hauraus. Romaani käsittelee syvällisesti itsemurhan, mielen sairauksien ja aikuisuuteen siirtymisen kipukohtia, luoden samalla kauniin ja traagisen kokonaisuuden.   Murakamin tyyli on tarkkaa ja ...

Kjell Westö sijoittaa romaaninsa ajankohtaan, jonka voi sanoa kenties olleen hieman paitsiossa suomalaisessa kirjallisuudessa: 1920- ja 30-luvuille.  Kangastus 38 on hienovireinen ja tarkkanäköinen kuvaus Helsingistä vuonna 1938, juuri ennen toisen maailmansodan puhkeamista. Romaani seuraa kahta päähenkilöä: asianajaja Claes Thunea ja hänen sihteeriään Matilda Wiikiä. Kirjasta välittyy taidokkaasti1930-luvun Helsingin ilmapiiri. Westöpiirtää yksityiskohtaisen kuvan ajan poliittisista jännitteistä ja yhteiskunnallisesta kuohunnasta. Erityisen vaikuttavaa on, miten kirjailija kuvaa natsismin nousun vaikutuksia Suomen yläluokan keskuudessa. Romaani käsittelee myös Suomen lähihistorian kipeitä kysymyksiä. Sisällissodan haavat eivät olleet 1930-luvulla suinkaan parantuneet, vaan ne vaikuttavat edelleen henkilöhahmojen elämään. Matilda Wiik on tästä hyvä esimerkki. Westö tuo esiin myös vähemmän tunnettuja historiallisia tapahtumia, kuten juutalaisen urheilijan syrjinnän Helsingin Olympi...

Ei kertonut katuvansa avaa uudenlaisen näkökulman sotaan. Tällä kertaa Lapin sotaan, jossa saksalaiset joukot häädettiin Suomesta. Alkukesällä 1945 viisi naista lähtee norjalaiselta vankileiriltä kotimatkalle halki poltetun Lapin. He eivät kysele toisiltaan syitä matkaansa saksalaisten mukana – kaikki eivät edes osaa vastata siihen itselleenkään. Toinen maailmansota on päättymässä, ja se, mikä vielä eilen oli sallittua, on tänään muuttunut kielletyksi. Miten poikkeusaikana tehdyt ratkaisut näyttäytyvät rauhan aikana? Millaisia ovat ne hetket, jolloin tehdään päätöksiä, joita ei voi perua? Miltä tuntuu palata tietäen, ettei kukaan odota? Ei kertonut katuvansa tuo taas  tavallisten ihmisten valinnat ja usein myös ilman harkinnan mahdollisuutta tai käytännössä pakon edessä tehdyt hätäiset valinnat (seuraanko joukkoja vai jäänkö?) lukijan eteen vaellusromaanin muodossa. Kirja on mielestäni hyvin rakennettu ja henkilögalleria juuri sopivan kokoinen. Kirjailija on tehnyt myös merkittävää...

Kirjassa komeilee Nobel-merkki ja paksuutta on ensyklopedian verran (yli 500 sivua). Joillekin japanilaisen (itse asiassa brittiläisen) kirjalijan omintakeinen teos voi olla liikaa, mutta itse otin sen haasteena. Surullinen pianisti ilmestyi alun perin jo vuonna 1995, mutta vuonna 2017 se saatiin myös suomeksi (suomentaja  Helene Bützow ) Tämä teos on omalaatuinen ja tarkasti hiottu, vaikka monille kirjailijan tunnetuimmat teokset, kuten Ole luonani aina ja Pitkän päivän ilta , säilyvät suosikkeina. Romaani seuraa päähenkilö Ryderin neljä päivää kestävää, kummallista vaellusta kohti tärkeää esiintymistä. Kaupungilla hän törmää jatkuvasti uusiin ihmisiin, joilla on hänelle odotuksia ja vaatimuksia. Aikataulu on armoton, ja pian käy ilmi, että tehtävien verkosto muuttuu loputtomaksi labyrintiksi, josta on vaikea löytää ulospääsyä. Aluksi teos vaikuttaa vielä suhteellisen tavanomaiselta. Maailmankuulu pianisti Ryder saapuu tunnistamattomaan keskieurooppalaiseen kaupunkiin, jossa hä...

   Sirpa Tabetin Kaikki kaupan on koukuttava arvoitusdekkari, jossa eläinlääkäriaseman arki muuttuu hetkessä synkäksi mysteeriksi. Tarina käynnistyy vauhdikkaasti, kun eläinlääkäri Meri Tähtisen yhtiökumppani Risto Koivu kuolee epäilyttävissä olosuhteissa. Risto oli paitsi osa eläinlääkäriaseman tiimiä myös mukana kehittämässä uutta allergialääkettä eläimille. Hänen äkillinen kuolemansa – auto-onnettomuus, jonka taustalta paljastuu unilääkkeen vaikutus – avaa oven sarjalle yllättäviä ja vaarallisia tapahtumia. Eikä mysteeri jää siihen: Riston autosta löytyy kuollut koira, mikä lisää kierroksia tarinan synkkyyteen. Meri huomaa nopeasti olevansa keskellä pelottavaa vyyhtiä. Häntä seurataan ja uhkaillaan, mutta syyt jäävät hämärän peittoon. Lukija saa seurata Merin kamppailua, kun hän päättää selvittää, mitä Ristolle todella tapahtui. Hahmojen väliset jännitteet lisäävät tarinaan kerroksia, ja mukana on myös ripaus romantiikkaa, kun Kasper Kujala astuu kuvioihin. Tabet on mestar...

Noora Vallinkosken romaani Koneen pelko on koskettava kuvaus työläisperheen elämästä Suomessa teollisuuden murroksen aikana. Kirja seuraa päähenkilöä, joka kasvaa teollisuuskaupungin laitamilla sijaitsevassa lähiössä, jota kutsutaan Aukoksi. Aukko on paikka, jossa perinteiset arvot ja käsitykset työstä törmäävät muuttuvaan maailmaan, jossa koneet korvaavat ihmisiä. Vallinkoski kuvaa tarkasti, miten eri taustat vaikuttavat ihmisten elämään ja mahdollisuuksiin. Kirjan kieli on elävä ja värikäs, ja se välittää hyvin hahmojen tunteita ja ajatuksia. Päähenkilön, Johannan, omaa intiimiä yksityiselämää avataan poikkeuksellisenkin rohkeasti. Kirjailijan käyttämä kieli on omaperäistä ja se on ehdottomasti yksi teoksen vahvuuksista. Romaani tarjoaa myös kiinnostavan kuvan 1990-luvun Suomesta ja sen muutoksista. Jotkut sivuhahmot jäävät kuitenkin hieman pintapuolisiksi. Vaikka romaanin tempo saattaa paikoin tuntua hitaalta, sen rakentama maailman ja tunnelma ovat vaikuttavia. Kokonaisuutena ...

Anni Kytömäen Mirabilis  on mielenkiintoinen ja omaperäinen teos, joka käsittelee yksilön kokemusta muuttuvassa ja usein arvaamattomassa maailmassa. Kytömäki on tunnettu lyyrisestä tyylistään ja herkästä kielenkäytöstään, ja Mirabilis ei petä tässä suhteessa. Teos yhdistelee proosaa ja runollista ilmaisua, luoden tekstille unenomaista ja maagista tunnelmaa. Mielestäni teoksen suurin yksittäinen vahvuus on sen kieli. Kirjailija tuottaa erittäin kuvallista ja ilmaisuvoimaista tekstiä, joka houkuttelee lukijan syvemmälle tarinaan. Hänen tapansa kuvata tunteita ja tunnelmia on hienovarainen, ja monet lauseet jäävät mieleen vahvan visuaalisuutensa ja symboliikkansa vuoksi. Kirja ei kuitenkaan ole nopealukuinen, vaan se vaatii keskittymistä ja pysähtymistä, sillä jokainen sana tuntuu harkitulta. 1800-luvun nälkävuosiin sijoittuva teos sisältää runsaasti symboliikkaa, joka avautuu eri tavalla riippuen lukijan omista tulkinnoista. Teoksen maailma on täynnä salaperäisiä elementtejä, jotka h...

Pirkko Saision uusin romaani on syvällinen ja runollinen tutkielma vallasta, valinnoista ja ihmisyydestä. Kirja sijoittuu ikääntyvän diktaattorin mielenmaisemaan, jossa tämä yksinvaltias käy läpi menneisyyttään ja muistojaan. Tarina kysyy, kuinka oikeudenmukaisuudesta ja idealismista kasvava nuorukainen voi päätyä diktaattoriksi, ja onko yksilön valinnoilla lopulta merkitystä tai vapaata tahtoa. Romaanin keskeiset teemat pyörivät vallan ja rakkauden illuusion ympärillä. Saision teksti siirtyy takaumien kautta päähenkilön lapsuuteen, nuoruuteen ja voimakkaimpien aikojen hetkiin, jolloin ratkaisevat valinnat on tehty. Kirja herättää kysymyksiä siitä, miten nämä valinnat voivat johtaa täysin päinvastaisiin tuloksiin kuin alkuperäinen tarkoitus, ja pohdituttaa, onko rakkaus tai idealismi lopulta vain illuusio. *Suliko* itsessään, mysteerihahmo, symboloi näitä kaipauksen ja menetyksen teemoja, joihin päähenkilö palaa toistuvasti. "Suliko" on yhtä aikaa raaka ja herkkä kuvaus inhim...

Ellen Lähteen tutkimuksia -sarjan avausteos nyt Arvioissa. Kyseessä on oikeastaan ihan tyylipuhdas dekkari, vieläpä Agatha Christien henkeen (vrt. Neiti Marple). Mutta on se toki paljon muutakin. Varsinaiseen juoneen sen enempää puuttumatta voin todeta ainakin seuraavaa: Tuoreita kielikuvia ja vetovoimaista kieltä. Kiinnostavia ja myös melko uskottavia henkilöhahmoja. Henkilögalleria oli omaan makuuni kuitenkin hieman turhan runsas. Piti pinnistellä, että muisti kuka olikaan Jenni ja Sini, tämä toki helpottui siinä kirjan puolivälin paikkeilla. Kirja oli mukaansatempaava, ja olisin vallan hyvin voinut lukea pidemmänkin version tästä tarinasta, sillä mielestäni tarina oli hieman ohut. Vanhaa kunnon "kuka teki murhan" -dekkaria tästä kuitenkin löytää, eikä lainkaan hassummin toteutettuna. Otava 2017   - Juha Heinänen

1980-luvun punk-alamaailmaan syöksyvä mielikuvituksellinen teos, josta voi löytyä pintatuntumaa niin Tolkieniin kuin Herman Hesseenkin. Päähenkilö on Mara Silasenpää - Marasilanen, siis marsilainen. Ulkopuolinen antropologinen agentti, joka tarkkailee ihmiskunnan ja eri ihmisryhmien sosiaalisia suhteita. Avainhahmo on myös mystinen, loistava isoveli Alvari, joka on kadonnut, muuttanut tiettävästi Lontooseen, perustanut punk-liikkeen ja myös uuden vapaakaupungin (esikuvanaan ilmeisesti Kööpenhaminen Kristiania), "Uuden Marsin" Marrasvirran kapunkiin, Neuvostoliiton aikaisen pommin tekemiin raunioihin Mielikuvituksellinen, uusia ovia avaava ja kerrassaan nerokas tarina. Tosin hieman raskas, ja lukeminen saattaa joillekin tuntua pikemminkin urakalta (kirjan sivumäärä yli 500) kuin rentouttavalta lukunautinnolta. Mutta voin rohkaista: kun ensimmäiset 200 sivua on takana, alkaa kuviot seljetä ja kirjan idea avautua. Jotenkin takakannen suljettuani jäi ikävä Maraa, Alvaria, Rosaa,...

Mies kuin pantteri - Wahlroosin elämä ei ole puhtaasti kaunokirjallinen teos, mikä ainakin hieman yllätti itseni. Sen sijaan kyseessä on dokumentti; vapaamuotoinen selostus Downin syndroomasta ja ihmisistä, joille se on osa elämää.  Wahlroos on kirjan päähenkilö, jonka elämää seurataan lapsuudesta 1950-luvun lopun Suomessa aikuisikään ja nykypäiviin saakka. Kirja kertoo hänen elämästään monesta näkökulmasta ja paikoin sympaattisestikin, mutta kokonaisote jää hieman etäiseksi. Kirjan ote on karu ja hieman vanhanaikainen. Kirjailijalla on omakohtainen suhde Down-ihmiseen, vuosikymmenten kokemus ja hän suhtautuu lämpimästi aiheeseen. Kirjallinen ulosanti on kuitenkin kovin vakavaa ja selostavaa. Tällaisia kirjoitettiin 1970-luvulla ja sitä ennen. Inhimillistä otettakin on toki mukana, mutta mielestäni sitä soisi olevan enemmänkin. Kirja ei kuitenkaan ole huono. Se on lukukokemuksenakin ihan mukiinmenevä, ja tosiaan siitä voi myös saada uutta tietoa Downin syndroomasta ja Down-ihmiste...

Melko erikoinen kirja on tämä. Tarina on kirjoitettu kokonaisuudessaan preesensiin. Se vaatii alussa hieman totuttelua, mutta loppuviimein tällainen tuore tyyli kyllä upposi hyvin tähän kirjaan ja sen lukijaan. Itse juoni puolestaan on suoraan sanoen mitään sanomaton: jossakin melko menestyneessä mutta roskalehdistöön kuuluvassa yhtiössä työskentelevä päähenkilö tekee stressaavaa konttorityötä lehden artikkelien faktantarkistusten parissa ja saa syyt niskoilleen aina, jos jotain virheellistä pääsee lopulliseen julkaisuun. (Tässä tarinassa eletään 1980-luvun puoliväliä, joten faktantarkastus on jotain ihan muuta kuin googlettamista.) Päähenkilöllä on myös vaimo, joka on kuitenkin kateissa. Karannut. Kuitenkin nähty jossain. Sankarimme ikävöi tätä mallikaunotarta vieläkin. Hän asuu liian kalliissa pilvenpiirtäjäasunnossa, ja hänen elämänsä on kokaiinin ja viinan täyteistä kohellusta. Jos Kaurismäki olisi new yorkilainen, niin tämä voisi olla hänen elokuvansa käsikirjoitus.   Sen ene...

Nyt sain käsiini jotain häkellyttävää - kirjan pieruista! Tuosta vaietusta, mutta kaikille tutusta peräpään aiheesta. Täytyy sanoa, että kun pakettia aloin auki ropeloimaan, niin mielessä kutkutti monenlaisia ajatuksia: onko kyseessä kakkahuumoria kolmanteen potenssiin, taukoamatonta suolikaasujen sinfoniaa vai jotain ihan muuta? Ja ilokseni sain huomata, että jotain muutahan se oli. Todella hersyvän pursuvasti kirjoitettua novellimuotoista uutta kaunoa, jossa piereminen on vain sivujuonne. Kirjassa on tosiaan 26 toinen toistaan hulvattomampaa tarinaa. Kieliasu on - aina toki tarinan kontekstista riippuen - rehellistä murretta; aihepiirit mitä moninaisimpia aina musiikkiopiston viulukonsertista palvelutalossa asuvaan entiseen petomaaniin. Toiset tarinat ovat tietysti enemmän suosikkejani kuin toiset, mutta kaikki saivat kyllä hymyn kareilemaan suupielissä, ja osa käynnisti isommankin kikatuksen.  Pidän Rimpiläisen tyylistä kovasti, ja mielelläni suosittelen tätä kaikille, paitsi el...

Kirjoittaja on päättänyt tarttua kiinni lähes tabuna pidettyyn aiheeseen, tietoisuuden mysteeriin, ja melko itsevarmasti esittää myös oman näkemyksensä siitä, miten tietoisia, oikeasti älykkäitä koneita voitaisiin rakentaa. Dennetin teokset, karteesiolainen teatteri, himomaterialismi (henkisyyttä ei ole), panteismi (olemassaolo on henkeä) - kaikki ne joutavat romukoppaan. Esimerkiksi karteesiolaisen dualismin perusongelma on, että miten henkinen ja fyysinen voivat vuorovaikuttaa toistensa kanssa, kun ilmeisesti se aivojen käpyrauhanen ei kuitenkaan ole sielun majapaikka (onkohan kenellekään tullut mieleen, että ehkä sielu on tuntemattomassa ulottuuvuudessa, eikä niiden vuorovaikutusta voi sen takia havaita - aivan kuin neliulottteinenkin kappale vain jostain "plopsahtaa" tähän meidän maailmaamme ilman mitään yhdistävää kiinnekohtaa?). Kirjan perusajatus on, että nykyinen tietotekniikka - ns. tekoäly mukaanlukien - operoi symboleilla, eikä näin ollen voi koskaan olla tietoinen...

Antti Heikkinen on toimittaja joka ryhtyi kulttuurihenkilöiden elämäkertakirjoittajaksi. Hänen kirjoittamia elämäkertoja aikaisemmin ovat mm.  Juice Leskinen, Kari Tapio, Heikki Turunen.  Omien sanojen mukaan hän ei olisi voinut  muutama vuosi sitten kuvitellakaan ryhtyvänsä arvostamansa Eila Roineen elämäkerran kirjoittajaksi. No, aika ja muutamat tapaamiset tekivät tehtävänsä. Eila Roine lupautui ja oikeastaan pyysi Antti Heikkistä elämänsä tarinan kirjoittajaksi. Eila Roineen tarina on samalla suomalaisen teatterin historia, pitkä pätkä sitä. Roine on jo yli 90 vuotias ja ollut teatterin lavalla vuodesta 1951, suurimman osan työhistoriasta Tampereen Työväen Teatterin lavalla. Ensin hän oli oppilas, kaikkien niiden konkareitten taustalla ja jonkun ajan kuluttua tasavertaisena mestareidn vierellä. Roineen oman tarinan mukaan hänestä ei ollut muuhun kuin näyttelijäksi, koulutodistus oli niin huono! Kaiken kaikkiaan Eila Roine oli TTT:N  lavalla 43 vuotta.  ...