Siirry pääsisältöön

DORIAN GRAYN MUOTOKUVA - OSCAR WILDE

Tuomme vaihteeksi valokeilaan erään maailmankirjallisuuden klassikon, nimittäin Oscar Wilden Dorian Grayn muotokuvan (The Picture of Dorian Gray). Aikanaan 1800-luvun lopussa teos edusti modernia kirjallisuutta, ja Wilde on ollut monen kirjailijan tärkeä esikuva meidän päiviimme saakka. 


Kertomuksen keskiössä on nuori, komea ja rikas Dorian, josta hänen ystäväpiiriinsä kuuluva taiteilija haluaa maalata muotokuvan. Kuvasta tulee upea, mutta Dorian huomaa siinä jotain outoa - maalaus tuntuu muuttuvan ajan saatossa. Dorian elää villiä nuoruuttaan, nauttii elämästä mutta kokee myös murhetta ja kohtalokkaita hetkiä. Muotokuvan hän piilottaa ullakolle.
​

Tarina on itsessään mielikuvituksellinen, mutta varsinainen kokemus tässä teoksessa on kuitenkin kirjailijan ilmaisu. Ei ole mitenkään ihme, että kyseessä on merkkiteos. Kieli on kaunista, runollista ja puhuttelevaa, ja kestänyt ihmeen hyvin myös aikaa. Jos haluat tutustua klassikkoteokseen, niin tässä on yksi hyvä vaihtoehto.

- Jaakko

Muualla sanottua:
Dorian Grayn muotokuvaa on vaikea lukea ajattelematta Oscar Wilden omaa elämää. Irlannissa syntynyt Wilde osoitti älynsä ja lahjakkuutensa jo nuorena ja muutti 20-vuotiaana Oxfordiin opiskelemaan. Wilde oli oman aikansa julkkis, seurapiirien ylistämä ja juhlima keikari ja pisteliäs älykkö, joka ei jättänyt käyttämättä yhtään tilaisuutta arvostella viktoriaanisen ajan ahdasmielisyyttä ja kaksinaismoraalia. Wilde oli taidekriitikko ja eseisti ja hän julkaisi runoja, satuja, novelleja. Dorian Grayn muotokuva on hänen ainoa romaaninsa. Omana aikanaan suosituin hän oli näytelmäkirjailijana.

kirsinbookclub.com​

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suvi Rimpiläinen: Hiljaiset hiihtäjät - 26 tarinaa pieruista

Nyt sain käsiini jotain häkellyttävää - kirjan pieruista! Tuosta vaietusta, mutta kaikille tutusta peräpään aiheesta. Täytyy sanoa, että kun pakettia aloin auki ropeloimaan, niin mielessä kutkutti monenlaisia ajatuksia: onko kyseessä kakkahuumoria kolmanteen potenssiin, taukoamatonta suolikaasujen sinfoniaa vai jotain ihan muuta? Ja ilokseni sain huomata, että jotain muutahan se oli. Todella hersyvän pursuvasti kirjoitettua novellimuotoista uutta kaunoa, jossa piereminen on vain sivujuonne. Kirjassa on tosiaan 26 toinen toistaan hulvattomampaa tarinaa. Kieliasu on - aina toki tarinan kontekstista riippuen - rehellistä murretta; aihepiirit mitä moninaisimpia aina musiikkiopiston viulukonsertista palvelutalossa asuvaan entiseen petomaaniin. Toiset tarinat ovat tietysti enemmän suosikkejani kuin toiset, mutta kaikki saivat kyllä hymyn kareilemaan suupielissä, ja osa käynnisti isommankin kikatuksen.  Pidän Rimpiläisen tyylistä kovasti, ja mielelläni suosittelen tätä kaikille, paitsi el...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Anni Kytömäki : Mirabilis

Anni Kytömäen Mirabilis  on mielenkiintoinen ja omaperäinen teos, joka käsittelee yksilön kokemusta muuttuvassa ja usein arvaamattomassa maailmassa. Kytömäki on tunnettu lyyrisestä tyylistään ja herkästä kielenkäytöstään, ja Mirabilis ei petä tässä suhteessa. Teos yhdistelee proosaa ja runollista ilmaisua, luoden tekstille unenomaista ja maagista tunnelmaa. Mielestäni teoksen suurin yksittäinen vahvuus on sen kieli. Kirjailija tuottaa erittäin kuvallista ja ilmaisuvoimaista tekstiä, joka houkuttelee lukijan syvemmälle tarinaan. Hänen tapansa kuvata tunteita ja tunnelmia on hienovarainen, ja monet lauseet jäävät mieleen vahvan visuaalisuutensa ja symboliikkansa vuoksi. Kirja ei kuitenkaan ole nopealukuinen, vaan se vaatii keskittymistä ja pysähtymistä, sillä jokainen sana tuntuu harkitulta. 1800-luvun nälkävuosiin sijoittuva teos sisältää runsaasti symboliikkaa, joka avautuu eri tavalla riippuen lukijan omista tulkinnoista. Teoksen maailma on täynnä salaperäisiä elementtejä, jotka h...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Anja Erämaja : Imuri

  Anja Erämajan esikoisromaani "Imuri" (2019) on tiivis ja omaperäinen kuvaus nykyajan naisen arjesta, jossa yhdistyvät kevytyrittäjyys, perhe-elämän haasteet ja henkilökohtaiset paineet. Teos seuraa kolmen päivän ajan Kristiinaa, joka tasapainoilee työn, perheen ja omien tarpeidensa välillä.  Erämajan tausta runoilijana heijastuu teoksen kieleen: kieli on tiivistä, runollista ja monimerkityksellistä. Lyhyet luvut ja ytimekkäät lauseet antavat tekstille rytmiä, joka muistuttaa runoutta. Assosiaatiot ja ajatuksenvirta vievät kerrontaa eteenpäin.  Teoksen rakenne on napakka: arkisten esineiden mukaan nimetyt luvut ja dialogit siskosten välillä äidin kuoleman jälkeen luovat kokonaisuuden, jossa arki ja elämän suuret muutokset sekoittuvat luontevasti. Tämä korostaa elämän monimuotoisuutta ja arvaamattomuutta. "Imuri" on sekä hauska että koskettava teos, joka tarjoaa vertaistukea monelle samassa tilanteessa olevalle. Se on onnistunut siirtymä runoudesta proosaan ja o...
Lähetä kommentti
Lue lisää