Siirry pääsisältöön

JANNE KUUTIO - ELMER DIKTONIUS

 

Kirja ulkoasultaankin kuin puuta

Kun kirjan nimi on "Janne Kuutio - Puupiirros sanoin", Kirjailija joku "Diktonius", mitä voisi epäillä nimimerkiksi ja kirjan kansi sen näköinen, ettei sitä Pudasjärven kunnankirjastossa ole kukaan avannut ainakaan viiteenkymmeneen vuoteen, niin siinähän on tapaus, johon Arviot.net ei voi olla tutustumatta!


Ja varsinaista herkkua tulee vastaan heti ensi sivuilla. Käy ilmi että Janne Kuutio syntyy 1800-luvun lopulla Helsingin työväenluokkaan. Elää renkinä ja satamajätkänä ja joutuuu mukaan sisällissotaan punaisten puolelle, missä hänelle on vähällä käydä köpelösti, mutta kuin Fenix-lintu tuhkasta, nousee myös Janne pirtukuninkaaksi - tai ainakin pirtuprinssiksi - kieltolain aikaan. Myöhemmin Janne on vielä muilutusautossa, mutta ei suinkaan muilutettavana.


Vuonna 1946 julkaistu (ruotsinkielinen Janne Kubik jo 1932) Janne Kuutio on hämmästyttävä kirja. Saman aikaisesti hyvin moderni  ja hyvin vanhanaikainen. 

​Kerronta on nykylukijalle hieman vaikeaa ja raskasta, välimerkkejä kuten puolipistettä ja ajatusviivaa on viljelty paljon, mutta kun rytmiin pääsee kiinni, niin tarinan voi lukea vaikka yhdessä illassa. Joka luvun lopussa on kirjailijan oma selostus tapahtumista ja niiden tausoista.
​
Ja kuka kumma sen on kirjoittanut? Elmer Diktonius oli suomenruotsalainen kirjailija ja juuri Janne Kuutiota pidetään ensimmäisenä suomalaisena modernina romaanina. Hän on itse suomentanut kirjan.

Herkullinen, puolifilosofinen, humoristinen ja riipaisevan inhimillinen tarina. Yksi tämän joulukuun kohokohdista.

Muualla sanottua:

Kirjan rakenne on omalaatuinen ja se on yksi kokeellisimmista Suomessa
kirjoitetuista romaaneista. Elmer Diktonius kirjoitti modernismin tyylin
mukaisesti. Diktonius kommentoi kirjan tapahtumia aina lukujen lopussa.
Kirjailija suhtautuu ironiseen sävyyn Jannen edesottamuksiin. Kerronnan
visuaalisuus ja auditiivisuus ovat keinoja tavoittaa tilanteen luonne
niin, että se ilmentää samalla Jannen ja yleensäkin raskasta työtä
tekevien ihmisten elämää ja kokemuksia. Satamatyön kuvaus on kuin
modernistinen maalaus, jossa ekspressionistiset, futuristiset ja
kubistiset piirteet yhdistyvät visuaaliseksi kokonaiskentäksi.

Janne Kuutiolla on merkittävä paikka suomalaisen proosan historiassa,
mutta se on iästään huolimatta edelleen hyvin tuoreen tuntuinen.
Diktoniuksen itsensä muokkaama suomenkielinen laitos on saanut
säestäjäkseen Tapio Tapiovaaran hienon kuvituksen. Sanallisen
puupiirroksen seurana kuvallisia puupiirroksia. Janne Kuutiota voi
suositella hyvin lämpimästi kaikille hyvän kirjallisuuden ystäville.

(Lähde: Wikipedia)

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suvi Rimpiläinen: Hiljaiset hiihtäjät - 26 tarinaa pieruista

Nyt sain käsiini jotain häkellyttävää - kirjan pieruista! Tuosta vaietusta, mutta kaikille tutusta peräpään aiheesta. Täytyy sanoa, että kun pakettia aloin auki ropeloimaan, niin mielessä kutkutti monenlaisia ajatuksia: onko kyseessä kakkahuumoria kolmanteen potenssiin, taukoamatonta suolikaasujen sinfoniaa vai jotain ihan muuta? Ja ilokseni sain huomata, että jotain muutahan se oli. Todella hersyvän pursuvasti kirjoitettua novellimuotoista uutta kaunoa, jossa piereminen on vain sivujuonne. Kirjassa on tosiaan 26 toinen toistaan hulvattomampaa tarinaa. Kieliasu on - aina toki tarinan kontekstista riippuen - rehellistä murretta; aihepiirit mitä moninaisimpia aina musiikkiopiston viulukonsertista palvelutalossa asuvaan entiseen petomaaniin. Toiset tarinat ovat tietysti enemmän suosikkejani kuin toiset, mutta kaikki saivat kyllä hymyn kareilemaan suupielissä, ja osa käynnisti isommankin kikatuksen.  Pidän Rimpiläisen tyylistä kovasti, ja mielelläni suosittelen tätä kaikille, paitsi el...
Lähetä kommentti
Lue lisää

JUMALA 2.0 - JAAKKO UTTER

Suomalaisen fiktiivisen kirjallisuuden historiassa on harvoin kertojana ja tapahtumien keskiössä Jumala, tuo hahmo josta kaikkialla maailmassa tiedetään enemmän kuin kenestäkään muusta.  Jaakko Utterin kirjassa Jumala elää tätä päivää ja yötä, ”synnyttäjänsä” ja muutaman luomansa kaverin kanssa. Hänet on herättänyt henkiin hengenmies ja Jumalan uuteen tulemiseen uskova Isä Mikro. Ideana on  saada taivas maan päälle. Kuulostaa tutulta, jokainen olemassa oleva uskonto ja lahko on kertonut pyrkivänsä tuohon. Ja tuosta lupauksesta ja valheesta on alkanut ihmiskunnan alamäki. ​Tästä lupauksesta alkaa myös kirjan tarina. Jumala on läppärin ruudulla elävät silmät ja ääni. Myöhemmin saadaan lisäosia.  ​Tarina Jumalan uudelleen tulemisesta tässä ajassa on hauska, railakas ja yllättäen jopa uskottava. Tämän ajan todellisuus on juuri näin naurettava, pelottava ja uskottava.   Yleensä pelastuksen kohteina ovat ihmisen itsekkyyden ja omaan napaan tuijottelun aikaan saamat he...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kreisland - Rosa Liksom

Komä olin tämä kirjhan lukenuh, ni mul oli ihan pöljähtäny olo ja miethin et mitäs nyh?. 360 sivua meän kieltä ja lapin murretta Impi Agafiinan, Juho Gabrielin ja muiden hieman äkkiväärien hahmojen suusta putosi kyllä alkukangertelujen jälkeen yllättävän helposti ja alkoi tuntua varsin kotoisalta. Itse kirjaa voisi yhdellä sanalla kuvailla: kreisi! Niinkuin nimikin antaa ymmärtää.  Mitä tässä kirjassa sitten oikein tapahtuu? Se on ns. moniääninen romaani Suomen kohtalokkaista vuosikymmenistä (1920 - 1950) ja vaihtoehtoisesta historiasta. Samalla se on myös rakkaustarina, tai ainakin tarina, kahden ihmisen kohtaamisesta; toinen on suuna päänä ympäri maailmaa kohkaava tapaus ja toinen miettii vuosikymmenet lähinnä, että mitkä kintaat käteensä laittaisi. Siinä sopassa on mukana niin suon keskeltä löydetty Impi Agafiina, piruna syntynyt Juho Gabriel, laivanvarustaja Wallenius ja hänen frouvansa - Impin ottovanhemmat - kuin monta muutakin mehukasta hahmoa. Tarina etenee Pohjolan korpime...
Lähetä kommentti
Lue lisää