Siirry pääsisältöön

SYYSKESÄ - JOHAN BARGUM

Käännetty suomenruotsalainen kirjallisuus lienee alue, johon ei aivan heti tule kajonneeksi, kun etsii uusia helmiä. Päätimme nyt kuitenkin tarttua tähän hieman paitsioon jääneeseen kirjallisuuden lajiin. Ensimmäisenä lukukokemuksena on Johan Bargumin psykologinen romaani Syyskesä.

Perheen iäkäs äiti haluaa viettää viimeiset elinpäivänsä perheen vanhalla, muistoja täynnä olevalla huvilalla. Tarina keskittyy kahteen poikaan (Olof ja Carl), joista toinen - kirjan päähenkilö - on herkkä, epävarma ja fyysisestikin veljeään heikompi. Carl on puolestaan menestynyt IT-alan ammattilainen, joka tulee äitinsä toivomuksesta takaisin Suomeen, kun ei kehtaa kieltäytyä. Kun Carlin vaimo tuo mukanaan hänen ja Olofin väliset salaisuudet vuosien takaa, on kolmiodraama valmis.
Kerronta pitää lukijan otteessaan taitavasti. Koko ajan läsnäoleva tietty surumielisyys saa välillä seurakseen leikkimielisyyttä esimerkiksi lastenhoitaja-Heidin hahmossa.



Hauska ilmiö tässä lukukokemuksessa on myös eräänlainen kansainvälinen ilmapiiri; ainoastaan jotkin asiat, kuten Koskenkorva, muistuttavat lukijaa siitä, että tapahtumat sijoittuvat Suomeen.

Kustantaja: Tammi


Muualla sanottua:
​
​​Vanha nainen haluaa kuolla rakkaalla sukuhuvilalla, ja perhe kerääntyy hänen ympärilleen. Tyynen säteilevät elokuun päivät lapsuuden kesäparatiisissa ovat täynnä latautunutta odotusta. Veljekset Olof ja Carl kohtaavat ensi kertaa vuosiin; lapsuuden kilpailu ja mustasukkaisuus, torjutut syvät tunteet murtautuvat esiin, vanha triangelidraama alkaa elää odottamattomin seurauksin.
Surumielisyys, jännitys ja leikki väreilevät kuin valo ja varjo Johan Bargumin nautittavassa ihmissuhdedraamassa, jonka näyttämönä on suomenruotsalainen saaristohuvila.

(Kirjasampo)


- Jaakko

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Markku Salo : Rajapinta

Markku Salo on tuttu nimi tietokirjallisuuden puolelta, ja nyt päätin tutustua hänen ensimmäiseen kaunokirjalliseen teokseensa nimeltään "Rajapinta". Kyseessä on yhdeksän novellin kokoelma.  Jo ensimmäinen novelli  "Säpsähdys" antaa viitteitä, että tällä kertaa ei ole ehkä aivan tavanomaisinta tekstiä tulossa. Rajapinta on yllättävä, lämmin ja ajoittain kylmäävä novellikokoelma. Tarinat liikkuvat monenlaisissa maisemissa: unestaan heräävä Mozart kohtaa musiikin demonisen kierteen, kun taas nykyajan koodari Pecca purkaa omaa elämäänsä bugien, deadlinejen ja burnoutin keskellä. Novellissa "Sikin sokin, hujan hajan" omien ajatustensa - ja tavaroidensa - kanssa elävä Kaarina on minimalistinen ja koskettava ihmiskuvaus. Enkä ainakaan minä tiedä yhtään toista novellia, jossa pääosassa seikkailisivat kaksiulotteiset välkkyvät sähköoliot. Koko kirjan taustalla kulkee filosofinen pohjavire, joka on kirjan punainen lanka - kenties juuri se Rajapinta.. Oma oivallukse...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Anja Erämaja : Imuri

  Anja Erämajan esikoisromaani "Imuri" (2019) on tiivis ja omaperäinen kuvaus nykyajan naisen arjesta, jossa yhdistyvät kevytyrittäjyys, perhe-elämän haasteet ja henkilökohtaiset paineet. Teos seuraa kolmen päivän ajan Kristiinaa, joka tasapainoilee työn, perheen ja omien tarpeidensa välillä.  Erämajan tausta runoilijana heijastuu teoksen kieleen: kieli on tiivistä, runollista ja monimerkityksellistä. Lyhyet luvut ja ytimekkäät lauseet antavat tekstille rytmiä, joka muistuttaa runoutta. Assosiaatiot ja ajatuksenvirta vievät kerrontaa eteenpäin.  Teoksen rakenne on napakka: arkisten esineiden mukaan nimetyt luvut ja dialogit siskosten välillä äidin kuoleman jälkeen luovat kokonaisuuden, jossa arki ja elämän suuret muutokset sekoittuvat luontevasti. Tämä korostaa elämän monimuotoisuutta ja arvaamattomuutta. "Imuri" on sekä hauska että koskettava teos, joka tarjoaa vertaistukea monelle samassa tilanteessa olevalle. Se on onnistunut siirtymä runoudesta proosaan ja o...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Anni Kytömäki : Kivitasku

  Kivitasku on Anni Kytömäen toinen romaani. Kyseessä on monikerroksinen ja -ulotteinen sukupolviromaani, joka kuljettaa lukijaa läpi kolmen eri aikakauden ja useiden päähenkilöiden: 1800-luvun Sergein, 1950-luvun Helenan ja 2010-luvun Vekan tarinat limittyvät tarinan edetessä toisiinsa  ja muodostavat taitavasti kudelman, jossa menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus heijastavat toisiaan. Tapahtumien maisemina toimivat paitsi suomalaiset metsät ja kalliot, myös Karjala, Neuvostoliitto ja jopa etäinen Pääsiäissaari – kaikki osa ihmisen ja luonnon välistä, universaalia kertomusta. Yksi romaanin tarkastelukulmista - niitä on lukuisia - on sukujen tarinat, vaietut salaisuudet ja traumaattinen perintö, ja miten ne muovaavat yksilön identiteettiä. Menneet teot ja niiden seuraukset kantautuvat nykypäivään, ja henkilöhahmojen kohtalot kietoutuvat osaksi suurempaa, kollektiivista muistia. Identiteetti ei ole yksin omatekoinen, vaan rakentuu osaksi toisten kokemuksia ja valintoja. ...
Lähetä kommentti
Lue lisää