Siirry pääsisältöön

YHTÄ MATKAA - VIRVE SAMMALKORPI

Hanna haluaisi, että Kirsikka leipoisi joskus pullaa tai olisi edes yhden viikonlopun ilman viinaa silloin tällöin. Ylipäänsä Kirsikka voisi joskus olla ihan vaan tavallinen äiti, joka huolehtii lapsestaan ja siivoaa kodin, ajattelee enemmän lapsensa tulevaisuutta kuin omia surkeita miessuhteitaan ja trendikästä ulkomuotoaan - intohimojaan. 

Virve Sammalkorven romaanissa seurataan kahden, tai oikeastaan kolmen naisen elämää: tyttären (Hanna), hänen äitinsä (Kirsikka) ja hänen äitinsä (Eeva). Kirja rytmittyy Hannan ja Kirsikan näkökulmiin, jotka vuorottelevat koko tarinan ajan. Ensimmäiset sivukymmenet tyyli vaatii hieman totuttelua, mutta alkaa sitten rullata miellyttävästi. Tarinan keskiössä ovat naisten miessuhteet; Kirsikalla niitä riittää mutta Hannalla on vasta ensimmäinen alkamassa. Tytär ja äiti ovat kovin erilaisia persoonallisuuksia, ja voi tuntua jopa siltä, että heidän roolinsa ovat menneet väärin päin. Kirsikka on itsekin tytär, ja kun hänen äitinsä - Hannan isoäiti - astuu mukaan kuvioon alkaa moni solmu lopulta aueta.

Kustantaja: Seven


Kirja on vie hyvin mukanaan alun totuttelun jälkeen. Kirjoitustyylissä on omaperäisyyttä, yksityiskohtia ja puhuttelevia kielikuvia. Erityisesti pidin kirjoittajan tavasta ladella kiinnittymätöntä dialogia:
- Voisiko joku katsoa uuniin?
- Kuka kattaisi pöydän?
- Eikö kukaan ole tiskannut?

Joudun myös varoittamaan lukijaa. aivan samanniminen romaani on julkaistu tämän jälkeen. 
Kyseessä on by Yhtä matkaa, jonka on kirjoittanut David Nicholls ja suomentanut Inka Parpola 

-Jaakko

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Markku Salo : Rajapinta

Markku Salo on tuttu nimi tietokirjallisuuden puolelta, ja nyt päätin tutustua hänen ensimmäiseen kaunokirjalliseen teokseensa nimeltään "Rajapinta". Kyseessä on yhdeksän novellin kokoelma.  Jo ensimmäinen novelli  "Säpsähdys" antaa viitteitä, että tällä kertaa ei ole ehkä aivan tavanomaisinta tekstiä tulossa. Rajapinta on yllättävä, lämmin ja ajoittain kylmäävä novellikokoelma. Tarinat liikkuvat monenlaisissa maisemissa: unestaan heräävä Mozart kohtaa musiikin demonisen kierteen, kun taas nykyajan koodari Pecca purkaa omaa elämäänsä bugien, deadlinejen ja burnoutin keskellä. Novellissa "Sikin sokin, hujan hajan" omien ajatustensa - ja tavaroidensa - kanssa elävä Kaarina on minimalistinen ja koskettava ihmiskuvaus. Enkä ainakaan minä tiedä yhtään toista novellia, jossa pääosassa seikkailisivat kaksiulotteiset välkkyvät sähköoliot. Koko kirjan taustalla kulkee filosofinen pohjavire, joka on kirjan punainen lanka - kenties juuri se Rajapinta.. Oma oivallukse...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Roope Lipasti : Linnan juhlat

Linnan juhlat  seuraa keski-ikäisen Hannun tarinaa, jonka suurin unelma on päästä presidentin linnaan itsenäisyyspäivän juhliin. Tällainen haaveiluhan on varmasti monelle suomalaiselle tuttua, mutta nyt mennäänkin sitten aika lailla överiksi. Tapahtumat alkavat vuoden 2016 jälkeen, kun Hannun peruselämä pettää: avioliitto hajoaa, koti ja työ ovat uhattuina. Hän horjahtaa elämän reunalle, kunnes kohtaa Mikon, "persoonan treenaajan", jonka kanssa hänen haaveensa alkaa konkretisoitua.  Kirja sekoittaa tragikoomisen ja yhteiskunnallisen tarkastelun: mukana on mediaspektaakkelia, sanomalehtikiistoja sekä ikä- ja yhteiskuntaluokkasidonnaista huumoria. Teos hakee komiikkaansa jokapäiväisistä vaikeuksista ja absurdin paljastaman vakavuuden kautta. Tarina on pinnaltaan kevyttä luettavaa, mutta sisältää syvempää synkkyyttä ja  yhteiskuntakritiikkiäkin. Kerronta liikkuu Hannun ja Marian näkökulmien välillä (painottuen kuitenkin Hannuun), ja mukaan on liitetty myös virallisia...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Anni Kytömäki : Kivitasku

  Kivitasku on Anni Kytömäen toinen romaani. Kyseessä on monikerroksinen ja -ulotteinen sukupolviromaani, joka kuljettaa lukijaa läpi kolmen eri aikakauden ja useiden päähenkilöiden: 1800-luvun Sergein, 1950-luvun Helenan ja 2010-luvun Vekan tarinat limittyvät tarinan edetessä toisiinsa  ja muodostavat taitavasti kudelman, jossa menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus heijastavat toisiaan. Tapahtumien maisemina toimivat paitsi suomalaiset metsät ja kalliot, myös Karjala, Neuvostoliitto ja jopa etäinen Pääsiäissaari – kaikki osa ihmisen ja luonnon välistä, universaalia kertomusta. Yksi romaanin tarkastelukulmista - niitä on lukuisia - on sukujen tarinat, vaietut salaisuudet ja traumaattinen perintö, ja miten ne muovaavat yksilön identiteettiä. Menneet teot ja niiden seuraukset kantautuvat nykypäivään, ja henkilöhahmojen kohtalot kietoutuvat osaksi suurempaa, kollektiivista muistia. Identiteetti ei ole yksin omatekoinen, vaan rakentuu osaksi toisten kokemuksia ja valintoja. ...
Lähetä kommentti
Lue lisää