Kaisa Tammen lapsuus ja nuoruus on rauhatonta, isän alkoholismin ja rauhattomuuden vuoksi. Toisaalta ja toisaalla äidin kanssa eläessä Kaisan lapsuus ja nuoruus olivat kotioloissa rauhallista, antoisaa ja kannustavaa. Vantaan Matinkylän ns. kaupunginasunnot tarjosi ympäristön jossa sattui tapahtui, ympäristö opetti suhtautumaan ihmisiin heidän olemisen ja tekemisen kautta. Hän oppi ymmärtämään ihmistä kaikesta huolimatta. Kaisa Tammen vahvuus on saanut pohjan tuon ympäristön keskellä. Alkoholismi, huumeiden käyttäjät ja mielenterveyden ongelmat olivat arkipäivää ympäristössä. Äidin ja siskon kotona kannustettiin harrastuksiin ja luettiin paljon. Sivistyskestä huolehti myös oma kiinnostus moniin asioihin ja tapahtumiin.
Työelämä alkoi opiskeluaikana, psykologian opiskelijana hän pääsi, vaikeuksien kautta, kesätyöihin Helsingin lääninvankila Katajanokalle vartijaksi. Työpaikkailmoituksessa haettin ”reippaita nuoria miehiä”. Sinnikkyyden ansiosta hän pääsi töihin. Kiinostus ja kokemus johti siihen, että työ jatkui talviaikaan, häntä pyydettiin opiskelujen ohessa vankien ohjaustyöhön.
Tuosta lähtien Kaisa Tammi on hakeutunut ja päässyt jatkamaan uraansa vankiloissa, syystä. Hän on ihmisenä empaattinen, osaa lähestyä ja suhtautua ihmisiin ja heidän tekemisiinsä realistisesti. Nuo molemmat tuottavat usein myös vangin ensimmäisen kohtaamisen kannustavan ja ymmärtävän ihmisen kanssa.
Kirjassa on paljon tarinoita joissa kohdataan ihmisiä ja kerrotaan heidän tarinoita, vankien ja sukulaisten. Kaisa Tammi kertoo perusasiat ja tapahtumat omasta elämästään. Hän on lopulta kuitenkin vankilanjohtaja josta hänet tunnetaan. Välillä räväkästi, mutta aina asiasta työhön ja sen ympäristöön puuttuen, uudistaen vankilaoloja.
Hyvin kirjoitettu ja antoisa luettuna.
Kustantaja: WSOY 2022
Kommentit
Lähetä kommentti