Siirry pääsisältöön

CINDERELLA - PILVI HÄMÄLÄINEN

Kuten arvata saattaa on näyttelijänä tunnetun Pilvi Hämäläisen esikoiskirja on väritetty mustalla huumorilla. Tarinaan on onnistuneesti kirjoitettu mukaan kaikkia elämän outouksia ja todellisen tuttuja tunnelmia. Pikku kaupunki on tarinana taustana, luultavasti kokemuksen ja tuntemisen vuoksi. Huonolla itsetunnolla varustetut naiset: Isoäiti Sirkka, äiti Siru ja tytär Jade Adele ovat päärooleissa. Ihmiset törmäävät omiin ongelmiin ja käyttävät usein omaksi hyväkseen toisten ongeelmia, usein siinäkin epäonnistuen. Eletään pätkä kolmen naisen elämää. Erikoisuuksiin kuuluu äiti Sirun perinteiden kunnioitus, tai ehkä se on vain sitä, että edes joku näyttäsi normaalilta, kun ei aina elämä. Erikoista ei ole tyttären, Jade Adelen, halu muuttaa kotikaupungistaan pois. Se onkin sitä tavallisinta tarinassa. Sainailua jää hetkittäin nauramaan ääneen. Vaikka kolme polvea asuu samassa kerrostalossa ei lämpöä saada ihmisten väleistä. Siru ja Sirkka eivät ole puheväleissä, vanhojen muistelua käytetään vain aseena ja kettuiluna. Jokaisella on suvun lisäksi ympäristö jolle pitää näyttää paikka.


Tarina, nimet ja ihmiset eivät saa vuoden äiti -tai ihminen palkintoa, mutta herättävät kiinnostusta. Ja pakottaa lukemaan loppuun asti.

Kirjoittaja yllättää taidolla jossa on tarina tavallisuudessaan epätavallinen ja viihdyttävä. Asetelmat suvun kesken ovat samoin tavallisia, mutta harkitusti reippaammalla otteella kirjoitettu. Tavallisesta tulee persoona ja maailmanlaidalla asuvista ihmisistä lihaa ja verta, noin kuvainnollisesti.

Hetkittäin voisi ajatella, että vaikeiden suhteiden kanssa elävät ihmiset saavat tästä tarinasta niin sanottua vertaistukea. Toisaalta toivoo, ettei ainakaan oppia.

- Maija Kääntä

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suvi Rimpiläinen: Hiljaiset hiihtäjät - 26 tarinaa pieruista

Nyt sain käsiini jotain häkellyttävää - kirjan pieruista! Tuosta vaietusta, mutta kaikille tutusta peräpään aiheesta. Täytyy sanoa, että kun pakettia aloin auki ropeloimaan, niin mielessä kutkutti monenlaisia ajatuksia: onko kyseessä kakkahuumoria kolmanteen potenssiin, taukoamatonta suolikaasujen sinfoniaa vai jotain ihan muuta? Ja ilokseni sain huomata, että jotain muutahan se oli. Todella hersyvän pursuvasti kirjoitettua novellimuotoista uutta kaunoa, jossa piereminen on vain sivujuonne. Kirjassa on tosiaan 26 toinen toistaan hulvattomampaa tarinaa. Kieliasu on - aina toki tarinan kontekstista riippuen - rehellistä murretta; aihepiirit mitä moninaisimpia aina musiikkiopiston viulukonsertista palvelutalossa asuvaan entiseen petomaaniin. Toiset tarinat ovat tietysti enemmän suosikkejani kuin toiset, mutta kaikki saivat kyllä hymyn kareilemaan suupielissä, ja osa käynnisti isommankin kikatuksen.  Pidän Rimpiläisen tyylistä kovasti, ja mielelläni suosittelen tätä kaikille, paitsi elämäs

Kreisland - Rosa Liksom

Komä olin tämä kirjhan lukenuh, ni mul oli ihan pöljähtäny olo ja miethin et mitäs nyh?. 360 sivua meän kieltä ja lapin murretta Impi Agafiinan, Juho Gabrielin ja muiden hieman äkkiväärien hahmojen suusta putosi kyllä alkukangertelujen jälkeen yllättävän helposti ja alkoi tuntua varsin kotoisalta. Itse kirjaa voisi yhdellä sanalla kuvailla: kreisi! Niinkuin nimikin antaa ymmärtää.  Mitä tässä kirjassa sitten oikein tapahtuu? Se on ns. moniääninen romaani Suomen kohtalokkaista vuosikymmenistä (1920 - 1950) ja vaihtoehtoisesta historiasta. Samalla se on myös rakkaustarina, tai ainakin tarina, kahden ihmisen kohtaamisesta; toinen on suuna päänä ympäri maailmaa kohkaava tapaus ja toinen miettii vuosikymmenet lähinnä, että mitkä kintaat käteensä laittaisi. Siinä sopassa on mukana niin suon keskeltä löydetty Impi Agafiina, piruna syntynyt Juho Gabriel, laivanvarustaja Wallenius ja hänen frouvansa - Impin ottovanhemmat - kuin monta muutakin mehukasta hahmoa. Tarina etenee Pohjolan korpimetsis

JUMALA 2.0 - JAAKKO UTTER

Suomalaisen fiktiivisen kirjallisuuden historiassa on harvoin kertojana ja tapahtumien keskiössä Jumala, tuo hahmo josta kaikkialla maailmassa tiedetään enemmän kuin kenestäkään muusta.  Jaakko Utterin kirjassa Jumala elää tätä päivää ja yötä, ”synnyttäjänsä” ja muutaman luomansa kaverin kanssa. Hänet on herättänyt henkiin hengenmies ja Jumalan uuteen tulemiseen uskova Isä Mikro. Ideana on  saada taivas maan päälle. Kuulostaa tutulta, jokainen olemassa oleva uskonto ja lahko on kertonut pyrkivänsä tuohon. Ja tuosta lupauksesta ja valheesta on alkanut ihmiskunnan alamäki. ​Tästä lupauksesta alkaa myös kirjan tarina. Jumala on läppärin ruudulla elävät silmät ja ääni. Myöhemmin saadaan lisäosia.  ​Tarina Jumalan uudelleen tulemisesta tässä ajassa on hauska, railakas ja yllättäen jopa uskottava. Tämän ajan todellisuus on juuri näin naurettava, pelottava ja uskottava.   Yleensä pelastuksen kohteina ovat ihmisen itsekkyyden ja omaan napaan tuijottelun aikaan saamat hetkellinen, noin 12 sekun