Siirry pääsisältöön

HYVÄÄ YÖTÄ, KOLMOSEN RAITIOVAUNU - HENRIK JANSSON

Hyvää yötä, kolmosen raitiovaunu on oikeastaan romaanin muotoon kirjoitettu runo.

Kirja on herkkä kuvaus päähenkilön lapsuuden muistoista ja hänen vaikeasta isä-suhteestaan. Päähenkilö vaipuu kaukaisiin muistoihin ja toisaalta kurottelee haaveiden verkkoa. Unenomainen tunnelma vie lukijan mukaansa.


Kustantaja: Sahlgrens



Muualla sanottua:

Janssonin teksti on subjektiivista, siitä puuttuu lähes tyystin yhteiskunnallinen ulottuvuus lukuun ottamatta mainintaa Pinochet-mielenosoituksesta ja Kosovon sodasta. Joskus tuntuu hyvältä lukea tällaista tilitystekstiä, varsinkin kun kirjailija on hionut teoksestaan kielellisesti ja tyylillisesti pienen timantin!


- Tuula Taskinen, Kiiltomato 2001

Kirjailijan omat sanat:

Teini-iässä minulla oli kaksi unelmaa. Ensimmäinen oli tulla rockmuusikoksi. Toinen oli tulla kirjailijaksi. Luulen, että en ole oikeastaan koskaan tietoisesti päättänyt tulla kirjailijaksi, niin vain kävi. Tietysti olen iloinen niin kävi. Kun kirjoitan, minua ajattomat teemat kiinnostavat minua, esimerkiksi ihmissuhteet. Rakkauden julkisivu ja kääntöpuoli. Sukupolvien väliset suhteet, esimerkiksi isä-poika. Poimin omia elämyksiä, tunteita, muiston katkelmia, ja rakennan niistä uutta, romaanin vaatimalla tavalla. Mikä tapahtuu kirjassa ei ole tapahtunut minulle, mutta se perustuu usein omiin kokemuksiini ja asioihin jotka ovat tapahtuneet minulle.

(Kirjasampo)

- Jouni

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Markku Salo : Rajapinta

Markku Salo on tuttu nimi tietokirjallisuuden puolelta, ja nyt päätin tutustua hänen ensimmäiseen kaunokirjalliseen teokseensa nimeltään "Rajapinta". Kyseessä on yhdeksän novellin kokoelma.  Jo ensimmäinen novelli  "Säpsähdys" antaa viitteitä, että tällä kertaa ei ole ehkä aivan tavanomaisinta tekstiä tulossa. Rajapinta on yllättävä, lämmin ja ajoittain kylmäävä novellikokoelma. Tarinat liikkuvat monenlaisissa maisemissa: unestaan heräävä Mozart kohtaa musiikin demonisen kierteen, kun taas nykyajan koodari Pecca purkaa omaa elämäänsä bugien, deadlinejen ja burnoutin keskellä. Novellissa "Sikin sokin, hujan hajan" omien ajatustensa - ja tavaroidensa - kanssa elävä Kaarina on minimalistinen ja koskettava ihmiskuvaus. Enkä ainakaan minä tiedä yhtään toista novellia, jossa pääosassa seikkailisivat kaksiulotteiset välkkyvät sähköoliot. Koko kirjan taustalla kulkee filosofinen pohjavire, joka on kirjan punainen lanka - kenties juuri se Rajapinta.. Oma oivallukse...

Anja Erämaja : Imuri

  Anja Erämajan esikoisromaani "Imuri" (2019) on tiivis ja omaperäinen kuvaus nykyajan naisen arjesta, jossa yhdistyvät kevytyrittäjyys, perhe-elämän haasteet ja henkilökohtaiset paineet. Teos seuraa kolmen päivän ajan Kristiinaa, joka tasapainoilee työn, perheen ja omien tarpeidensa välillä.  Erämajan tausta runoilijana heijastuu teoksen kieleen: kieli on tiivistä, runollista ja monimerkityksellistä. Lyhyet luvut ja ytimekkäät lauseet antavat tekstille rytmiä, joka muistuttaa runoutta. Assosiaatiot ja ajatuksenvirta vievät kerrontaa eteenpäin.  Teoksen rakenne on napakka: arkisten esineiden mukaan nimetyt luvut ja dialogit siskosten välillä äidin kuoleman jälkeen luovat kokonaisuuden, jossa arki ja elämän suuret muutokset sekoittuvat luontevasti. Tämä korostaa elämän monimuotoisuutta ja arvaamattomuutta. "Imuri" on sekä hauska että koskettava teos, joka tarjoaa vertaistukea monelle samassa tilanteessa olevalle. Se on onnistunut siirtymä runoudesta proosaan ja o...

Sylvain Neuvel : Uinuvat jättiläiset

 "Uinuvat jättiläiset" on kanadalaisen kirjailijan Sylvain Neuvel in kirjoittama science fiction -romaani, joka on Themis-kansiot-sarjan ensimmäinen osa. Kirja julkaistiin alun perin vuonna 2016, ja se on käännetty suomeksi vuonna 2017 Tarina alkaa, kun 11-vuotias Rose löytää valtavan metallisen, valoa hohtavan käden maahan kaivetusta montusta. 17 vuotta myöhemmin aikuiseksi kasvanut Rose kokoaa tiimin etsimään lisää metallisia "ruumiinosia" eri puolilta maailmaa. Löydetyistä osista muodostuu jättiläismäinen patsas, jonka alkuperää ja käyttötarkoitusta tiimi pyrkii selvittämään Kirjassa on heti yksi seikka, joka mielestäni onnistuneesti erottaa sen suurimmasta osasta perinteistä kaunokirjallisuutta: koko tarina on toteutettu haastattelupöytäkirjoina, joissa haastattelijan roolissa oleva henkilö edustaa tavallaan kirjan toista päähenkilöä, Rosen ohella. Tämä on vallan nerokas kerrontatapa, johon en ole törmännyt aikaisemmin. Ongelma on vain, että kirjan puoliväli...