Jan Haglundin Kraak – mitä lie räpiköintiä on omintakeinen, mustan huumorin ja eksistentiaalisen levottomuuden kyllästämä pieni romaani, joka tarkastelee ihmisen ja maailman välistä haurasta suhdetta yhden ajelehtivan päähenkilön kautta. Teos voitti Planeetta 9:n järjestämän "Yllätä meidät 2024" -kirjoituskilpailun — eikä ihme: Haglundin ääni on onnistuu olemaan erottuva.
Romaani alkaa arkisesta tilanteesta: mies on muuttanut uuteen asuntoon, ympärillään banaanilaatikoita ja omia ajatuksiaan. Siitä avautuu hitaasti syvempään, absurdin ja todellisuuden rajalla tasapainoilevaan kudokseen, jossa varis toimii sekä hahmon mielen että myyttisen alitajunnan peilinä. Haglund kutoo arkisista havainnoista ja metafyysisestä pyörittelystä kauniin ja tunnistettavan kuvan ihmisen irrallisuudesta.
Teksti on täynnä teräviä havaintoja, itseironisia monologeja ja elämän kyllästämää ajatuksenjuoksua, joka paikoin muistuttaa sekä Kaurismäen lakonisuutta että J.D. Salingerin sisäistä puhetta. Haglund kirjoittaa rytmillä, joka on yhtä aikaa poeettinen ja puhekielinen, täynnä pientä surua ja kuivaa huumoria. Romaanissa on myös maagisen realismin sävyä – mutta jalat pysyvät silti tukevasti suomalaisessa maaperässä.
Kraak – mitä lie räpiköintiä on tarina harhailusta, kaipuusta ja siitä, miten vaikeaa on pysyä paikallaan – niin fyysisesti kuin henkisestikin. Teos on kiehtova, hallitun kaoottinen ja poikkeuksellisen omaperäinen romaani. Se ei yritä miellyttää, mutta palkitsee lukijansa omalla rytmillään ja rehellisyydellään.
Planeetta 9, 2025
- Juha Heinänen
Kommentit
Lähetä kommentti