Päätin tarttua pitkästä aikaan kirjallisuudenlajiin, jonka viime tuttavuudesta on jo kulunut aikaa: elämäkertaromaaniin. Orasen kirja kertoo Gösta Serlachius –nimisen suomalaisen teollisuusjohtajan ja mesenaatin elämästä: hänen nousustaan, tehtaita ja yrityksiä perustavasta urastaan, perhe-, raha- ja vallankäyttötarinoistaan, sekä vaikutuksestaan taiteeseen ja yhteiskuntaan. "Iso" on ensimmäiseen persoonaan kirjoitettu fiktiivinen päiväkirja, joka pohjautuu kuitenkin todellisiin tapahtumiin. Ensin pikainen tietoisku Gösta Serlachiuksesta, joka oli ainakin itselleni tuttu vain yhtenä Suomen teollisuushistorian nimistä. Serlachius nousi nopeasti Mäntän paperitehtaiden johtoon aivan 1900-luvun alussa. Mutta hän oli myös suuri kulttuurin ja taiteen ystävä ja merkittävä suomalaisten taiteilijoiden tukija. Hänellä oli merkittävä rooli niin suomalaisen paperiteollisuuden viennin pienoorena kuin myös ensin sisällissodassa ja myöhemmin Talvisodassa, jossa hän neuvotteli Suomelle e...
Jan Haglundin Kraak – mitä lie räpiköintiä on omintakeinen, mustan huumorin ja eksistentiaalisen levottomuuden kyllästämä pieni romaani, joka tarkastelee ihmisen ja maailman välistä haurasta suhdetta yhden ajelehtivan päähenkilön kautta. Teos voitti Planeetta 9:n järjestämän "Yllätä meidät 2024" -kirjoituskilpailun — eikä ihme: Haglundin ääni on onnistuu olemaan erottuva. Romaani alkaa arkisesta tilanteesta: mies on muuttanut uuteen asuntoon, ympärillään banaanilaatikoita ja omia ajatuksiaan. Siitä avautuu hitaasti syvempään, absurdin ja todellisuuden rajalla tasapainoilevaan kudokseen, jossa varis toimii sekä hahmon mielen että myyttisen alitajunnan peilinä. Haglund kutoo arkisista havainnoista ja metafyysisestä pyörittelystä kauniin ja tunnistettavan kuvan ihmisen irrallisuudesta. Teksti on täynnä teräviä havaintoja, itseironisia monologeja ja elämän kyllästämää ajatuksenjuoksua, joka paikoin muistuttaa sekä Kaurismäen lakonisuutta että J.D. Salingerin sisäistä puhetta....